Arttu Peltoniemi

Turilaansydän by Sakari Saaristo. (kuva1) Kansanperinteen hankala historia alkaa jo keräys prosessista. Tulkitsen omasta historian lukemisestani käsin, että suuri osa kansanperinteen kerääjistä on ollut nationalistisesti motivoituneita. Heidän nationalistiset saavutuksensa ovat nostaneet osan heistä omassa peruskoulutuksessani pyhiksi miehiksi, jotka loivat Suomen. Ei ole olemassa vaihtoehtoista historiaa ja minä olenkin super onnellinen, että en ole tsaari Putin I:n alamainen. Minulla ei ole viisautta arvioida mikä prosessissa, joka on johtanut pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi tulemisessa, on ollut välttämätöntä ja mikä kirsikkaa kakun päällä. Ehkä Elias Lönnrot ansaitsee pyhän miehen paikkansa. Hän oli kuitenkin myös todellinen ihminen, jolla oli tavoitteet. Hän on tehnyt meille kansalliseepoksen kansallisen identiteetin rakentamiseksi. Olen myös lukenut useassa somepostauksessa mielipiteen, että Lönnrot varasti Kalevalan Vienan karjalasta. Hänen sanotaan siis olevan kansallisuus...

*Alkuperäinen artikkeli  Pedanssissa . Entinen tango-opettajani sanoi kerran, että aloittelevat tanssijat saattavat sekoittaa argentiinalaista tangoa tanssittaessa koetun vientiseurantakokemuksen rakkauteen. Sama on tietysti totta kaikissa parikontaktilajeissa, mutta jokaisessa omalla tavallaan. Tanssiin mahtuu valtavasti erilaisia tyylejä, ja erityisesti kansantanssi on kontaktikokemuksiltaan todella rikas. Jos tangossa lähellä olo on hellän rakkaudellista, niin kansantanssissa kosketustyylien kirjossa on hellän lisäksi hurjuutta, vauhtia, voimaa ja tietysti rakkautta kaikillä näillä tavoilla. Opettajani oli mielestäni väärässä. Itse tunnustan ihmisten kokevan rakkautta tanssiessaan. Kosketus, musiikkiin tapahtuva synkronoitu liike ja vientiseurantakontakti laukaisevat mekaanisesti rakkauden tunteen ihmisessä. Aivot tuottavat tällöin samoja kemiallisia reaktioita kuin esimerkiksi oman kumppanin kanssa ollessa. Näitä tunteita on valtava määrä ja ne ovat rakkauden piirteitä. Rakkaus...

Johdanto (Teksi kirjoitettu alun perin toukokuussa 2021.) Kansantanssin ylöskirjoittamisen historia esittelee usein kansantanssin miehen ja naisen välisenä tanssina, jossa on mies- ja naispaikat. Myös kansanomaisen paritanssin historia jäljittyy nuorten seurustelukulttuuriin, joka on oletettavasti ollut hyvin heteronormatiivisesti värittynyttä. 1800-luvulla tieteen näkemys sukupuolesta oli myös kaksijakoinen.   Kansantanssin sanoitus on edistynyt pelkän mies- ja nais sanojen käytöstä ja rinnalle on tullut yleisesti käytetty viejän ja seuraajan paikka ja rooli. Esimerkiksi katrillitansseissa en kuitenkaan koe vieväni tai seuraavani, vaan tanssivani kuvioita. Kolmen kontrissa (kolonnatansseissa) sukupuolet on kirjoitettu tanssiohjeeseen, mutta kaikkien tanssi on kuvattu samanlaiseksi ja alun perin sukupuolittunut asetelma menettää merkityksensä tanssin kulkiessa eteenpäin kiertävin paikoin. Kansantanssin ...

 Viime vuosina kansantanssikentällä on keskusteltu sukupuolen roolista tanssissa. Myös monille tanssin opettajille aihe on uusi. Itselleni aihe tuli vastaan ensimmäisen kerran 2012. Monet nuoret tanssinharrastajat kaipaavat opettajiltaan näkemystä tanssin sukupuolta käsitteleviin kysymyksiin. Samalla ollaan tultu tietoiseksi sukupuolen moninausuudesta sekä trans- ja intersukupuolisuudesta. En pyri tällä kirjoituksella kertomaan kellekkään kuinka tanssia tulisi opettaa, vaan kerään tähän blogitekstiin materiaalia, joka on auttanut minua kehittämään omaa ajatteluani. Toivon että lähivuosina pystyn muodostamaan pedagogisen näkemyksen, jonka osaan sanallistaa.  Mielestäni tärkein viimeaikoina julkaistu aihetta käsettelevä teksti on Emma Kantelisen opinnäytetyö: Kansantanssin harrastustoiminnan sukupuolittuneet käytänteet. Kantelisen suppea, mutta laadukas tutkimus tekee selväksi kenelle tahansa miksi aihe on tärkeä tanssin opetuksessa. Kansantanssin harrastustoiminnan ...

Sain tänä kesänä (2020) ilokseni Oulun kaupungilta pienen apurahan kivikauden tanssia käsittelevän soolo teoksen suunnittelua varten. Kirjoitin ajatuksiani kivikautisesta tanssista tanssiteoksen suunnittelutyön valmistuessa. Uskon ihminen olevan tanssiva olento Uskon tanssin olevan yhtä vanhaa kuin ihminen. Varhainen kalliomaalaustaide vaikuttaa esittävän tanssia eri puolilla planeettaa ajassa todella kauas ulottuen. Olen nyt alustavasti tutustunut tanssia esittävään kalliotaiteeseen Oulun kaupungin myöntämän pienen apurahan turvin ja työ on johtanut tämän esittämäni näkemyksen muodostamiseen, Vaikka tieteellisesti uskottava näkemys vaatisi valtavasti suuremman työn, kerron kuitenkin tässä blogitekstissä, mihin näkemykseni perustuu. Tanssia kuvataan kalliomaalauksissa kaikkialla ja monipuolisesti. Tanssin pedagogiikkaopintojeni kursseilla Oulun ammatikorkeakoulussa opin, että vanhimpia tuntemiamme tansseja ovat 1300-luvun ketjutanssit. Myöhemmin kehittyivät piiritanssit, kuviotanss...