Arttu Peltoniemi

Kansantanssin kontaktimetodit Touko Hujasen kuvasta rajattu Opettaessani improvisatorista kansantanssia en käytä viejän ja seuraajan rooleja taikka juurikaan kuvioita. Sen sijaan opetan roolittamatonta tanssia, jossa parin kanssa ollaan voimakkaassa kontaktissa. Julkaisin 11.12.2025 improvisatorisesta kansantanssista pedagogisen oppaan, jonka saa ostaa täältä: www.matkastudio.fi/mall_of_matkastudio/tuote/kansantanssin-pedagogiikka-improvisatorisessa-viitekehyksessa Opas maksaa 15 € (+ toimitus), ja sen mahdolliset tuotot sijoitan henkisiin voimavaroihini kirjoittaakseni lisää. Oppaassa esittelen opetuksessani käyttämäni kansantanssin kontaktimetodit. Olen pyrkinyt sanoittamaan ne tekstiin, mutta video on aiheesta tiedon välittämiseen ylivoimainen työkalu. Siksi teimme kevään 2026 aikana jokaisesta kontaktimetodista videoesimerkin. Laitan tähän blogipostiin niin kontaktimetodeja kuvaavat tekstit kuin videolinkit jokaisen tekstin alle. Toivottavasti teksti ja videot avaavat opetusta vart...

  Rautakauden soiva asu (eng below) Säkylän Köyliönsaaren rautakautisen haudan C39 korut Hankkeemme Rautakauden soiva asu sai 17000€ rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahastosta! Valtava kiitos SKR! Hanke tiiviisti Soiva asu rautakaudella on taiteellista ja tieteellistä tutkimusta yhdistävä hanke, joka tuottaa uutta, ainutlaatuista tietoa Satakunnan alueen rautakautisesta kulttuurista tanssin, äänen ja kehollisen kokemuksen näkökulmasta. Hanke keskittyy Säkylän Köyliönsaaren kalmistosta löydettyihin nuoremman rautakauden kulkusriipuksiin (hauta C39) ja niiden pohjalta suunniteltavaanl soivaan tanssiasuun. Tutkimuksen ytimessä on kysymys siitä, miten soiva asu vaikuttaa liikkeeseen, rytmiin ja tanssijan kokemukseen – ja millaista tanssia Satakunnan alueella on voinut olla rautakauden lopulla. Hanketta koordinoiva Arttu Peltoniemi on helsinkiläinen tanssija, joka on tehnyt ainutlaatuista työtä esihistoriallisen tanssin parissa jo vuodesta 2020. Esiintyvän työryhmän muod...

"...vastapäivään kehää kiertävä shamaani matkustaa ajassa taaksepäin..." Tanssia tolpan päällä kuva 1 (Kuvan on ottanut Lasse Österback) Tolpan päällä tanssimisen inspiraationa toimi Tanumin paneeli 3.11: Tanum paneeli 3.11 Samannäköinen tolpparituaali löytyy myös toiselta puolelta planeettaa. Käytin alun perin inspiraationa vain ruotsin alueen kuvaa, mutta saman laisen teeman löytyminen toiselta puolelta planeettaa on todella inspiroivaa: The papantla pole dancers . Kuva 1: Kalliosta Lihaksi teoksessa kanssani tanssivat Saturinnetmäki ja Keke Lammassaari Ensimmäinen esihistoriallisen tanssin teokseni oli Sooloesitys , jossa kiipesin tolppaa ylös alas ja loppua kohden muutuin eri eläimiksi. Laajensin tätä teemaa Kalliosta Lihaksi -teoksessa , jossa teimme saman ennen kuin tanssimme itsemme transsiin. Kyseinen teos uudelleenkuvitteli kivikautista liikettä kivikautisen kalliomaalauskuvaston pohjalta ja tulkitsi sitä jopa hieman kliseisten shamanististen tulkintatapojen kautta. ...

  Triolipolska, eli Stadissa elävä tapa tanssia “kort etta” -polskaa Tämä blogi teksti perustuu käymiini keskusteluihin ja omiin muistoihini. Tekstin virheet ovat mahdollisia,  mutta tuskin suuria. Editoin tekstiä aina uuden tiedon saavutettua minut. Tekstin julkaisun tavoite on uuden tiedon löytäminen ja jakaminen. Helsingin kansantanssijoiden jameissa muusikot soittavat usein “triolipolskaa” tai “kort etta” -polskaa, jopa potpureina niin, että polska kääntyy hamboksi ja hambo kort ettaksi, ja siitä muusikot taittavat biisin hetkeksi valssiksi. Tämänkaltaisia nerouksia on soittanut ainakin JP Jyväsjärvi. Antti Savilampi on kertomansa mukaan oppinut “triolipolskaa” Magnus Samuelssonilta Oriveden tanssikurssilla 1980-90-luvun vaihteessa. Nimi triolipolska tulee juuri Samuelssonilta. Antti on sittemmin opettanut sitä esimerkiksi Sibelius-Akatemialla. Tanssille ominainen baunssi ei kuitenkaan synny triolista vaan polskarytmin lyhyestä ykkösestä eli “kort ettasta”. Triolipolska on...

Tanssijan o ma kokemus edellä Tanssijat jammailevat Kaustisen yössä. Kuva: Touko Hujanen Kansantanssit ovat Suomessa tansseja, joita on kerätty ja kirjoitettu muistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kansallisidentiteetin luomisen hengessä ne haluttiin valjastaa kuvastamaan jaloa suomalaista talonpoikaisuutta ja kansallisromanttista kuvastoa. Tähän otettiin mallia esimerkiksi ruotsalaisesta Philochoros-ryhmästä, jonka ohjelmisto oli osittain Ruotsin hovikoreografin käsialaa. Ympäristö, jossa kansa tanssi, oli Suomen alueella hyvin erilainen. Esimerksi pienissä pirteissä järjestettiin niin kutsuttuja nurkkatansseja, ja tanssia varten tallattiin tasaisiksi peltoja, tanhuoita. Nämä paikat eivät keränneet yleisöjä vaan toimijoita, jotka tanssivat ilokseen pelimannin hoitaessa “DJ:n” roolia tai esimerkiksi laulun tukemana. Ihmisten muuttaessa kyläyhteisöihin paritanssista tuli tavanomainen seurustelukulttuurin muoto. Aiempien perheyhteisöissä tanssittujen ryhmätanssien tapaan tämäk...