Kosketukselliset kommunikaation muodot kansantanssissa
Kansantanssin kontaktimetodit
 |
| Touko Hujasen kuvasta rajattu |
Opettaessani improvisatorista kansantanssia en käytä viejän ja seuraajan rooleja taikka juurikaan kuvioita. Sen sijaan opetan roolittamatonta tanssia, jossa parin kanssa ollaan voimakkaassa kontaktissa. Julkaisin 11.12.2025 improvisatorisesta kansantanssista pedagogisen oppaan, jonka saa ostaa täältä: www.matkastudio.fi/mall_of_matkastudio/tuote/kansantanssin-pedagogiikka-improvisatorisessa-viitekehyksessa
Opas maksaa 15 € (+ toimitus), ja sen mahdolliset tuotot sijoitan henkisiin voimavaroihini kirjoittaakseni lisää.
Oppaassa esittelen opetuksessani käyttämäni kansantanssin kontaktimetodit. Olen pyrkinyt sanoittamaan ne tekstiin, mutta video on aiheesta tiedon välittämiseen ylivoimainen työkalu. Siksi teimme kevään 2026 aikana jokaisesta kontaktimetodista videoesimerkin. Laitan tähän blogipostiin niin kontaktimetodeja kuvaavat tekstit kuin videolinkit jokaisen tekstin alle. Toivottavasti teksti ja videot avaavat opetusta varten sanoittamani kontaktimuodot.
Olen työssäni jakanut improvisatorisen tanssin kommunikaatiomuotoihin. Kommunikaatio paritanssissa tapahtuu kursseillani ensisijaisesti kosketuksen kautta. Kahden ihmisen välinen kosketus eli fyysinen kontakti tapahtuu tanssissa todella monin eri tavoin; olenkin opetustarkoituksessa eritellyt 14 erilaista kontaktitapaa, joista osa voi toteutua toisen kanssa samanaikaisesti. Käytän alla olevaa termistöä myös usein opetuksessani, ja opetustilanteessa opetellaan usein esimerkiksi kahden eri kontaktimuodon erottamista toisistaan. Improvisaation impulssien seuraamisen kannalta onkin tärkeää tunnistaa, mitä liikettä tanssipari ehdottaa – ehdottaako pari esimerkiksi eteenpäin kulkemista vai pyörimistä? Seuraavilla videoilla esittelen ehdottamiani kontaktitapoja. Videot ovat hieman eri järjestyksessä kuin tekstissä, jonka julkaisin syksyllä, sillä videoita tehdessä logiikka tuntui erilaiselta. Aikaisemmin julkaisemani tekstin ja blogitekstin vertaaminen järjestysnumeroita käyttäen menee siksi hieman sekaisin. Nimet olen pitänyt samoina (vaikka ehdotuksia onkin satanut) yhteenvedon helpottamiseksi.
Opettamani kontaktitavat eli kommunikaatiomuodot ovat seuraavat:
Staattinen kontaktipiste on kosketus, jossa kontaktipiste ei liiku, vaan pysyy koko ajan paikallaan. Tanssijat voivat olla kontaktissa esimerkiksi käsivarsista työntö- tai vetovasteessa edeten tilassa tanssisuuntaan.
https://youtu.be/kVLSU7rKLAs Pivotoiva kontaktipiste on kontaktimuoto, jossa kontaktipiste pysyy keholla paikallaan esimerkiksi kämmenessä, mutta kaksi kättä kääntyvät koko ajan erilaisiin asentoihin mahdollistaen vaikkapa käsien alta kulkemisen.
https://youtu.be/EpdA35dSsQ0 Rullaava kontaktipiste on vähemmän käytetty, mutta tarpeellinen kosketuksen muoto kansantansseissa. Tässä kosketustavassa kontaktipiste rullaa parin välillä kaulimen tavoin esimerkiksi ranteiden rullatessa toisiaan vasten käden alituksessa.
https://youtu.be/jYT5FgJttdo Tallustamista voisi kuvata käsillä tehtävien askelten ottamisena tanssiparin kehon pinnalla. Tallustamista tapahtuu aina, kun lasket käden parin olkapäälle tai otat uuden kosketuksen, mutta sitä voi tehdä myös päättäväisesti ottamalla "monta askelta putkeen".
https://youtu.be/RAdDcoMf4IQ Silittäminen on sitä, kun jokin kehon osa, esimerkiksi käsi, liukuu parin pintaa pitkin. Hellä silitys ei varsinaisesti aiheuta parissa liikettä, mutta lisää molempien yhteistä kehotietoisuutta. Voimakas silitys ohjaa parin liikesuuntaa.
https://youtu.be/XZtv4sswlqE Työntövasteessa oleva pari voi mahdollisesti nojata toisiinsa, mutta usein on optimaalisempaa luoda lantionpohjan aktivaatiosta lähtevä kineettinen ketju, jolla saadaan luotua työntävää painetta paria kohti ja lattiaan.
Vetovaste on työntövasteen sisar. Se voidaan luoda poispäin nojaamalla, mutta usein on optimaalisempaa luoda lantionpohjan jännityksestä ponnistava veto, joka kurottuu poispäin parista.
https://youtu.be/DEu41ej9aJQ Osapainonjakoa tapahtuu työntö- ja vetovasteessa, mutta yleensä sillä viitataan siihen, kun tanssija laskee kätensä parin olkapäälle ja antaa parin kehon rakenteen kantaa rentoutuneen raajan painon. Kannustan opetuksessani rohkeaan painonjakoon.
Koko painonjako on tapahtuma, jossa tanssiparista toinen tanssija kantaa toisen koko painon esimerkiksi muutaman askeleen verran. Painonjako eroaa perinteisistä nostoista siten, että painonjakaja kurottaa parinsa ylle ja asettaa vaikkapa molemmat kätensä tämän harteille ja nostaa sitten hitaasti itse jalkansa lattialta, jolloin painon vastaanottava pari ei välttämättä nosta pariaan lainkaan, vaan ottaa painon vastaan.
https://youtu.be/HH1PkHwZwOg Paineeton vaste tai paineeton aistiminen on tanssillinen tila, jossa tapahtumaa ei välitetä kosketuksella, vaan parin liike aistitaan näön, kuulon, lämmön tai yhteisen aikeen tiedostamisen kautta.
https://youtu.be/LtiABpWki0Y Kehon peilaaminen on monessa tanssitilanteessa tapahtuva toiminto, jossa tanssija kopioi parin asentoa koskettamalla ja muuten aistimalla. Esimerkiksi suuri osa polkan vastakkain-, seläkkäin- ja pyörintätoiminnoista tehdään kehoa peilaamalla.
https://youtu.be/JeoXYLSu_jc Monen kontaktipisteen käyttöä tapahtuu esimerkiksi, kun pidetään kädet ristiotteessa ja paineistetussa kosketuksessa pivotoivan kontaktipisteen ollessa aktiivinen molemmissa käsissä. Kahden kontaktipisteen samanaikainen käyttö rajoittaa reagointia kosketukseen ja useimmiten kannustaa koko ylävartalon kehikon kääntämiseen.
https://youtu.be/f6cbzmo45m8 Lukitut asennot, kuten monet pyörintäasennot, auttavat ylläpitämään yhteistä liike-energiaa ja liikettä. Lukitussa asennossa molemmat tanssijat ylläpitävät suhteessa toisiinsa muuttumatonta kehon asentoa ja kosketusta.
Lukitut otteet, kuten sormilla tanssiparista kiinni pitäminen, rajoittavat tanssissa mahdollisesti tapahtuvaa liikettä. Esimerkiksi kädellä kädestä puristaminen estää liukuvan ja rullaavan kontaktipisteen käytön ja pakottaa käden liikkeen olkanivelestä lähteväksi molemmille tanssijoille. Lukitut otteet voivat näin luoda kiinnostavia tanssitilanteita.
https://youtu.be/TeNrjj6Sbhs
Yllä kuvatut kontaktimetodit eli koskettamisentavat olen määritellyt opettamista varten. Kosketuksen opettaminen vaatii toiminnan sanoittamista, ja vaikka sanoittamista helposti rajaa todellisuutta ja tuskin koskaan voi tavoittaa toiminnan kokemusta kokonaisuudessaan, on se silti tärkeää harjoittelun ja ymmärtämisen helpottamiseksi. On tärkeää ymmärtää, että sanoitus on harjoitusta ja oppimista varten. Se ei pyri mahduttamaan sisälleen kaikkia tanssillisen toiminnan aspekteja, mutta antaa kuitenkin riittävästi ohjeistusta ja suuntaa siihen, mitä eri kontaktimuodoilla haetaan. Erikseen nimetyt kontaktimetodit limittyvät usein käytössä toisiinsa, ja moni niistä voi olla toiminnassa samanaikaisesti. Niiden tarkka sanoitus ja noudattaminen on usein ylimääräistä ja tekee tanssin opettamisesta ja tanssimisesta helposti tarkoituksetonta semanttista analyysipeliä, ja vaikka tämä voi olla hauskaa, kannattaa keskittyminen ohjata aina tanssin sisällön rikastuttamiseen. Tarkat analyysit eivät aina palvele oppijaa ja tanssin sisältöä. Tarkat sanoitukset myös ryhtyvät helposti rajoittamaan toimintaa sen vapauttamisen sijaan.
Kontaktimetodien kautta tanssin harjoittelu opettaa aidosti improvisaatiotaitoa. Kansantansseja ja muita paritansseja opetetaan usein kuvioiden kautta. Kuvioita harjoitellessa oppilaat tekevät usein yhdessä sovittua, ennalta määrättyä tehtävää. Yhdessä sovittujen kuvioiden ja kaavojen toteuttaminen opettaa oppilaiden hermostolle liikettä ja tallentaa kehoon osaamista. Ennalta sovitun kuvion opetteleminen on kuitenkin improvisaation vastakohta. Kontaktimetodeilla liikkeen harjoittelu on tärkeä lisä moneen pedagogiseen prosessiin, koska kontaktitehtävässä syntyvä liike ei ole ennalta sovittua, ja täten harjoitukset opettavat liikemateriaalin lisäksi kontaktissa olemista, sen tulkintaa ja improvisatorista kommunikaatiota.
Syksyllä julkaistun oppaan julkaisutilaisuudessa pidin luennon improvisatorisen kansantanssin pedagogiikasta. Kannustan ensisijaisesti ostamaan Matkastudiosta aihetta käsittelevän oppaan, mutta luento toimii sen aiheiden ja kahden muun aiheen pintapuolisena raapaisuna. Luennon muut aiheet ovat nonlineaarinen pedagogiikka ja haltioitumisen tilan opettaminen. Luennon voi katsoa linkin takaa:
Nonlineaarisesta pedagogiikasta kansantanssin viitekehyksessä julkaistaan artikkeli lähitulevaisuudessa. Haltioitumisen tilaa ja sen opettamista käsittelevä taiteellinen ja pedagoginen tutkimustyö on vielä niin kesken, etten pääse kirjoittamaan siitä valmista ajatusta pitkään aikaan, vaikka ajatus ja idea ovat änkeytyneet opetuskäytäntöön jo ajat sitten. Haltioitumisen tilaan sivuavasti liittyvästä shamanistisesta tanssista voit lukea seuraavan linkin takaa:
Toivon, että videot auttavat kontaktimetodien tulkintaan. Haluan kuitenkin vielä sanoa, että en usko olevan tärkeää että niitä käytetään kuten minä käytän. Uskon että tässä tärkeämpää on tyyli improvisaation harjoittelussa. Pilkun viilaus ei ole improvisaation ytimessä.
Rakkaudella
Arttu
Kommentit
Lähetä kommentti