Shamanistista tanssia aikojen läpi.

"...vastapäivään kehää kiertävä shamaani matkustaa ajassa taaksepäin..."

Tanssia tolpan päällä kuva 1 (Kuvan on ottanut Lasse Österback)

Tolpan päällä tanssimisen inspiraationa toimi Tanumin paneeli 3.11:

https://www.researchgate.net/figure/The-rock-art-panel-Tanum-311-with-superimposed-shore-levels-documentation-by-Milstreu_fig6_293606031

Samannäköinen tolpparituaali löytyy myös toiselta puolelta planeettaa: https://popular-archaeology.com/article/the-papantla-pole-dancers/.

Kuva 1: Kalliosta Lihaksi teoksessa kanssani tanssivat Saturinnetmäki ja Keke Lammassaari

Ensimmäinen esihistoriallisen tanssin teokseni oli Sooloesitys, jossa kiipesin tolppaa ylös alas ja

loppua kohden muutuin eri eläimiksi. Laajensin tätä teemaa Kalliosta Lihaksi -teoksessa, jossa

teimme saman ennen kuin tanssimme itsemme transsiin. Kyseinen teos uudelleenkuvitteli kivikautista

liikettä kivikautisen kalliomaalauskuvaston pohjalta ja tulkitsi sitä jopa hieman kliseisten shamanististen

tulkintatapojen kautta. Esityksen alussa kiipesin tolppaa ylös alas vertauskuvana alisen ja ylisen välillä

matkustamiselle. -

Siperialainen tanssiasu hirven hampaineen ja tanssia ruuhessa, kuvat 2 ja 3. (kuvat Fyr Romu)

Tanssiasun inspiraation lähteistä:

https://yle.fi/a/3-11750838

https://yle.fi/a/3-11973595

Ruuhitanssista: https://exarc.net/ark:/88735/10804

Kuva 2: Teoksen ruuhen oli tehnyt Peter Groom

Kuva 3: Ruuhitanssin asun valmisti Hanni Airikka

Ruuhitanssi-teoksessa tutkittiin ruuhessa tanssimisen mahdollisuutta arkeologi Riitta Rainion tutkimukseen perustuen sekä kalliomaalauskohteen akustisten ominaisuuksien vaikutusta tanssiin. Tämän niinikään kalliomaalauskuvastoon perustuvan esihistoriallisen tanssin uudelleenkuvitelman tekeminen altisti shamanistiselle kokemukselle sekä elottoman kallion elävänä kokemiselle. Syntyi niin matka itseen kuin yhteys "elottomaan" luontokohteeseen (pystykallio), joka toimi tanssissa elävänä kanssatoimijana. - Keihästanssija, kuvat 4 ja 5 (Kuva 4: Eva Sólrun Krogh. Kuva 5 Hanna Erkinjuntti) https://www.researchgate.net/publication/340718826_A_storm_of_swords_and_spears_The_weapon_dancer_as_an_enduring_symbol_in_prehistoric_Scandinavia

Kuva 4: keihästanssija esitettiin Tanum - World Heritage kohteessa.

Kuva 5:Keihästanssin ensi illasta Helsingin Pukkisaaressa.

Keihästanssija-teos perustui niin pronssikautiseen skandinaaviseen tanssikuvastoon kuin vielä vendel-aikaiseen asetanssijakuvastoon. Keihästanssija oli minun ja muusikko Keke Lammassaaren duo, jossa pyrimme saavuttaamaan transsitilan. Esityksessä koettiin myös animistinen eläimen hahmon ottaminen ja elottoman toimijan (keihään) kokeminen elollisena.  - Shamaanin roolin ottavat tietäjä ja pappi. Kuva 6 ja 7 (kuvat Eva Sólrun Krogh)

Kuva 6: Kuvan kiven ovat asettaneet paikoilleen rautakaudella ruotsin alueen asukkaat

Kuva 7: Hautakummulla laulaessa kaiku oli kiinnostava

Myöhäisellä rautakaudella en enää oikein tunnista shamaanin roolia. Shamaanin hahmon sijaan

näyttämön valtaavat tietäjä ja pappi. Tietäjän inspiraationa toimii erityisesti kalevalainen runous ja

tuntemukseni siitä on vielä hyvinkin Lönnrotin editoimaa, vaikka Raunikin on jo kirjahyllyssä ja

arkistossakin on käyty. Toisin kuin shamaani, joka on itse initioitunut tehtäväänsä, tietäjä saa tietonsa

toiselta tietäjältä tai mahdollisesti pyhän kohtaamalla, kuten vipusen mahasta. Kuvassa 6 antaudun

tuhat vuotta seisseelle hiidenkivelle ja kuvassa 7 kokeilen rautakautisen hautuumaan kaiun

ominaisuuksia laulaen. Runous ei ole vielä tutustuttanut minua tanssivaan tietäjään, vaan soittavaan ja

laulavaan hahmoon. Tietäjä on hahmona ollut läsnä Raakaa tradia -työryhmän Lemmen

nostatuksessa, jossa tietäjän roolin teki Petri Hoppu. Laajaa taiteellista työtä tietäjään liittyen en ole

tehnyt.  -

Naamioitumisperinne ja nuuttipukki. Kuvat 8 (Sami Perttilä)  ja 9 (kuva Ville Kurki).

Mumming traditions esimerkki: https://web.abo.fi/karen/special/steatern/arkiv/2005/material/mummers_play/mummings.html

Melko yleinen ajatus tuntuu olevan että naamion kautta henki ottaa kantajan kehon haltuunsa:

https://www.instagram.com/reel/DPE_yuoiDrz/

Kuva 8: Raakaatradia töyryhmän nuutin asun on suunnitellut Laura Hannula

Kuva 9: Nuutin päivän juhlissa syntyy joukkohurmos

Nuuttipukki on tulkintani mukaan jonkinlainen Pirun ja Pan-jumalan reinkarnaatio. Tämä naamioitunut

hahmo kantaa jollain tapaa mukanaan shamanistis-animistista perinnettä vielä 1900-luvun alussa ja on

oman aikansa karnevaalihahmo. Kiinnostavaa kulkue perinteissä on naamioituminen. Naamioituminen

(mumming) on osa yleiseurooppalaista perinnettä, joka näkyy myös suomalais-ugrilaisissa perinteissä.

Tätä teemaa on Kekrin ja Nuutin taiteellisessa työstämisessä kokeiltu monin tavoin Raakaa tradia -

työryhmässä.

Raakaa tradia työryhmä viettää Nuutinpäivän juhlia taas Folklandia-risteilyllä vuoden 2026 alussa, jolloin nuutin naamio taas ottaa jonkun haltuunsa. Muissa työryhmän teoksissa on tutkittu myös animistista perinnettä esimerkiksi karhun ja lintutanssin kautta. Niistä kirjoittelen myöhemmin.

Vanhin sarvipäinen tanssija, jonka tunnen Suomen alueen kuvastosta, on Astuvansalmen kivi jättiläiseen punamullalla kuvattu tanssiva shamaani. Mielikuvituksessani nuuttipukki on yksi monista noin 5000 vuotta vanhan punamullalla maalatun kuvan äpärälapsista. 

Astuvansalmen tanssiva sarvipää