Arttu Peltoniemi

  Triolipolska, eli Stadissa elävä tapa tanssia “kort etta” -polskaa Tämä blogi teksti perustuu käymiini keskusteluihin ja omiin muistoihini. Tekstin virheet ovat mahdollisia,  mutta tuskin suuria. Editoin tekstiä aina uuden tiedon saavutettua minut. Tekstin julkaisun tavoite on uuden tiedon löytäminen ja jakaminen. Helsingin kansantanssijoiden jameissa muusikot soittavat usein “triolipolskaa” tai “kort etta” -polskaa, jopa potpureina niin, että polska kääntyy hamboksi ja hambo kort ettaksi, ja siitä muusikot taittavat biisin hetkeksi valssiksi. Tämänkaltaisia nerouksia on soittanut ainakin JP Jyväsjärvi. Antti Savilampi on kertomansa mukaan oppinut “triolipolskaa” Magnus Samuelssonilta Oriveden tanssikurssilla 1980-90-luvun vaihteessa. Nimi triolipolska tulee juuri Samuelssonilta. Antti on sittemmin opettanut sitä esimerkiksi Sibelius-Akatemialla. Tanssille ominainen baunssi ei kuitenkaan synny triolista vaan polskarytmin lyhyestä ykkösestä eli “kort ettasta”. Triolipolska on...

Tanssijan o ma kokemus edellä Tanssijat jammailevat Kaustisen yössä. Kuva: Touko Hujanen Kansantanssit ovat Suomessa tansseja, joita on kerätty ja kirjoitettu muistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kansallisidentiteetin luomisen hengessä ne haluttiin valjastaa kuvastamaan jaloa suomalaista talonpoikaisuutta ja kansallisromanttista kuvastoa. Tähän otettiin mallia esimerkiksi ruotsalaisesta Philochoros-ryhmästä, jonka ohjelmisto oli osittain Ruotsin hovikoreografin käsialaa. Ympäristö, jossa kansa tanssi, oli Suomen alueella hyvin erilainen. Esimerksi pienissä pirteissä järjestettiin niin kutsuttuja nurkkatansseja, ja tanssia varten tallattiin tasaisiksi peltoja, tanhuoita. Nämä paikat eivät keränneet yleisöjä vaan toimijoita, jotka tanssivat ilokseen pelimannin hoitaessa “DJ:n” roolia tai esimerkiksi laulun tukemana. Ihmisten muuttaessa kyläyhteisöihin paritanssista tuli tavanomainen seurustelukulttuurin muoto. Aiempien perheyhteisöissä tanssittujen ryhmätanssien tapaan tämäk...

Kuisma ja mä (Arttu) heittää läpyt. Kuvannut Säde. Opetimme kesällä 2025 Reetta Kaisa Ileksen kanssa kurssin Kansantanssin kokonaisvaltainen ilmaisu . Ajatuksemme oli, että kansantanssin viitekehyksessä tanssijan rooli ei rajaudu vain liikkeen tuottamiseen vaan toimijuuteen kuuluu myös äänen aktiivinen tuotto. Tanssiessa voi tuottaa ääntä luontevasti laulamalla, lattiaa polkemalla ja erilaisilla kehorytmiikoilla.  Kurssin harjoitustilana toimi vanhan navetan yliset. Tällainen lautalattiatila oli todella miellyttävä jalan poljennoista aiheutuvan äänen tuoton näkökulmasta. Tanssijat tuottivat niin karjalaisen tanssin kuin polskan rytmit ensin pelkän kävelyn avulla. Jo syventyminen kävelyn avulla tuotettuun rytmiin johti improvisatoriseen ja vapautuneeseen tanssin kokemukseen. Kun kurssilla myöhemmin harjoitettiin äänen tuottoa, tanssijoiden kokemus syveni entisestään. Yksi osallistujista kommentoi myöhemmin omalla Facebook-tilillään: “Se mikä teki tästä kokonaisuudesta ihmeellisen, o...